RSS-linkki
Kokousasiat:https://muhosd10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://muhosd10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Yhdyskuntalautakunta
Pöytäkirja 08.09.2026/Pykälä 107
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Palveluverkkoselvityksen 2026 täytäntöönpano /yhdyskuntalautakunnan lausunto
Yhdkultk 08.09.2026 § 107
17/00.01.02.00/2026
Valmistelija tekninen johtaja Mikko Kari p. 044 4970 308
Yhdyskuntalautakunta on tarkastellut Muhoksen kunnan perusopetuksen palveluverkkoa kiinteistönomistajan tilahallinnon näkökulmasta. Tarkastelu osoittaa, että oppilasmäärien ennustettu lasku heikentää kunnan koulukiinteistöjen taloudellista tehokkuutta merkittävästi. Koulujen sisäiset vuokrat ovat kiinteitä, ja kun oppilasmäärä pienenee, kustannus per oppilas nousee. Vuoden 2027 vuokrien ja oppilasmäärien perusteella oppilaskohtaiset tilakustannukset kasvavat useimmissa yksiköissä 20–60 % vuoteen 2032 mennessä. Esimerkiksi Kirkonkylän koulussa kustannus nousee 2 206 eurosta 3 581 euroon oppilasta kohden (+62 %), Huovilassa 2 055 eurosta 2 751 euroon (+34 %) ja Korivaarassa 2 197 eurosta 2 981 euroon (+36 %). Ainoa yksikkö, jossa kustannus laskee, on Hyrkki, jossa oppilasmäärän kasvu parantaa tilankäytön tehokkuutta.
Tilakustannusten nousu liittyy suoraan tilatehokkuuden heikkenemiseen. Rakennettua pinta-alaa on tulevaisuudessa selvästi enemmän oppilasta kohden, mikä nostaa kustannuksia ja heikentää sidotun pääoman tuottoa. Tilatehokkuus (m²/oppilas) kasvaa useimmissa yksiköissä 20–60 %. Kirkonkylän koulussa tilatehokkuus nousee 13,9 m²/oppilaasta 22,5 m²/oppilaaseen (+62 %), Huovilassa 19,7 m² → 26,4 m² (+34 %), Korivaarassa 17,1 m² → 23,3 m² (+36 %) ja yläkoulussa 24,5 m² → 30,6 m² (+25 %). Tämä tarkoittaa, että tiloja on tulevaisuudessa huomattavasti enemmän suhteessa oppilasmäärään, mikä kasvattaa kustannuksia ilman, että palvelutaso paranee.
Kirkonkylän koulun osalta tilahallinnon näkökulma on erityisen kriittinen. Kirkonkylän koulu on kunnan uusin koulurakennus, rakennettu vaiheittain vuosina 2011–2026, ja siihen on investoitu yhteensä noin 15,2 miljoonaa euroa. Oppilasmäärän lasku johtaa siihen, että koulurakennus on tulevaisuuden oppilasmäärään nähden noin 62 % ylimitoitettu. Tämä tarkoittaa, että tehdystä investoinnista yli 9 miljoonaa euroa jää tyhjäkäytölle, mikä heikentää merkittävästi investoinnin tehokkuutta ja kunnan sidotun pääoman tuottoa. Tilojen vajaakäyttö lisää myös ylläpidon ja siivouksen kustannuksia, jotka eivät alene oppilasmäärän mukana.
Rakennuskannan ikäjakauma korostaa taloudellista riskiä. Vanhemmissa koulurakennuksissa (Hyrkki, Huovila, Korivaara, Laitasaari, osin yläkoulu) esiintyy ennakoimattomia ja usein kiireellisiä korjaustarpeita, jotka lisäävät kunnan vuosikorjausinvestointien tarvetta. Näissä yksiköissä korjausvelka kasvaa samaan aikaan, kun oppilasmäärä laskee ja tilatehokkuus heikkenee Hyrkkiä lukuunottamatta. Uudemmat ja peruskorjatut rakennukset (Kirkonkylä, Yläkoulu, lukio, varhaiskasvatuksen uudet yksiköt) ovat teknisesti paremmassa kunnossa, ja niiden korjaustarpeet ovat ennakoitavissa ja selvästi pienempiä, mikä tekee niistä taloudellisesti vakaampia sijoituskohteita.
Kokonaisuutena tilakustannusten nousu, tilatehokkuuden heikkeneminen, investointien vajaakäyttö ja vanhojen rakennusten kasvavat korjausvelat muodostavat taloudellisen kokonaisuuden, joka edellyttää palveluverkon rakenteellista sopeuttamista. Kiinteistönomistajan näkökulmasta on välttämätöntä kohdentaa toimintoja rakennuksiin, joissa tilatehokkuus, kunto ja investointien tuotto ovat parhaat, sekä vähentää käyttöä yksiköissä, joissa kustannus per oppilas nousee voimakkaasti ja korjausvelka kasvaa. Näillä toimenpiteillä voidaan turvata kunnan rakennuskannan arvo, sidotun pääoman tuotto ja taloudellisesti kestävä palveluverkko pitkällä aikavälillä.
Hyrkin koulu muodostaa lisäksi oman erityiskysymyksensä. Koulurakennus alkaa olemaan elinkaarensa päässä ja rakennuksessa on koettu sisäilmaongelmia. Hyrkin koululle on tehty sisäilmakorjauksia koskeva hankesuunnitelma ja korjauksia toteutettu vuosina 2020-2026. Hyrkin koulun sisäilmakorjauksilla on pyritty turvaamaan kiinteistön turvallinen ja terveellinen käyttö ja antaa kunnalle aikaa tehdä palveluverkkoon ja mahdolliseen uudisinvestoinnin laajuuteen vaikuttavat kouluverkkopäätökset. Kouluverkkopäätöksen viivästyminen vaikeuttaa koulun käytettävyyden turvaamista, joten asian ratkaisemisella alkaa olla kiire. Kouluverkkopäätökseltä odotetaan vastausta kysymykseen mikä on Hyrkin uudisrakennuksen laajuus ja minkä alueen oppilaille mahdollinen uusi koulu rakennetaan.
Tilakustannusten säästöpotentiaali, jos oletetaan, että keskimääräinen oppilaskohtainen tilakustannus ja tilatehokkuus saadaan säilytettyä vuoden 2026 tasolla, on noin 600.000 euroa/vuosi.
1. Oppilaskohtaiset tilakustannukset (€/oppilas/vuosi). Laskettu sisäisten vuokrien 2027 ja oppilasmäärien 2026–2032 perusteella.
2. Tilatehokkuus (m²/oppilas). Laskettu kerrosalan ja oppilasmäärien
perusteella.
Esittelijä teknisten palvelujen toimialajohtaja Mikko Kari
Päätösesitys Yhdyskuntalautakunta tekee valmisteltuun lausuntoluonnokseen tarvittavat tarkennukset ja lisäykset ja antaa lausunnon kunnanhallitukselle.
Merkittiin pöytäkirjaan,että asiakohdan aikana kokous keskeytettiin
tauon ajaksi klo 19.19 -19.24
Käsittely Toimialajohtaja esitteli asiaa lautakunnalle. Keskustelun kuluessa toimialajohtaja teki muutetun esityksen: Yhdyskuntalautakunta päättää jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten.
Päätös Yhdyskuntalautakunta hyväksyi toimialajohtajan muutetun esityksen.
| Edellinen asia | Seuraava asia |