Dynasty tietopalvelu Haku RSS Muhoksen kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://muhosd10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://muhosd10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Valtuusto
Pöytäkirja 27.03.2023/Pykälä 19


Liite 4 Nimenhuutoäänestys 27.3.2023/19 §

 

Valtuustoaloite 26.9.2022 Ervasti T. / Unicefin lapsiystävällinen kunta - toimintamallin hakeminen

 

Opkaltk 08.02.2023 § 6 

 

 

 

Valmistelija                         sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Juha Valta puhelin 044-4970 400

 

Tapani Ervastin ja 16 allekirjoittaman 26.9.2022 päivätyssä valtuustoaloitteessa esitetään: UNICEFin Lapsiystävällinen kunta - toimintamalliin hakemista. Kunnanhallitus päätti 20.10.2022, että Ervastin ym. valtuustoaloite lähetetään hyvinvointilautakunnalle valmisteltavaksi.

 

Valtuustoaloitteessa todetaan, että Lapsiystävällisyys on kunnalle kilpailu- ja elinvoimatekijä. Muhos tarvitsee tulevaisuudessa lisää veronmaksajia. Lapsiystävällisyydellä on vaikutusta siihen, valitseeko perhe Muhoksen asuinpaikakseen.

 

                                          Malli on kunnille tarkoitettu työväline. Malli on kunnille maksuton, ja kaikki  

                                          lapsiystävällisyytensä kehittämisestä kiinnostuneet kunnat voivat hakea

                                          mukaan. Malli ei lisää kunnan velvoitteita. Se toimii työkaluna, jonka avulla

                                          kunta voi huomioida päätösten vaikutukset lasten hyvinvointiin ja osaltaan

                                          toimii ongelmia ennaltaehkäisevänä toimena. Mallia voi toteuttaa yhdessä  

                                          kolmannen sektorin tai muiden toimijoiden kanssa. Lapsiystävällinen kunta

                                          -malli on myös osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE),

                                          joka on myös kirjattu mukaan valtakunnallisessa päätöksenteossa  

                                          hallitusohjelmaan.

 

                                         

                                          UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten  

                                          hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan

                                          hallinnossa.

 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttaa jo 53 kuntaa eri puolilla Suomea, ja se tavoittaa yli puolet Suomessa asuvista lapsista. Lähialueen kunnista mukana on mm. Oulu, Liminka ja Kempele.

 

                                         

 

 

Lapsiystävällisyys on toimintakulttuuri, jossa päätöksenteossa huomioidaan lapsen etu ia lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnissa arvioidaan etukäteen päätösesitysten vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun. Lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa harkitaan ensisijaisesti lapsen etua. Kussakin kunnassa voidaan erikseen arvioida toiminnan keskeiset tavoitteet tarpeiden mukaan ia keskittyä niihin.

 

 

LAPSIYSTÄVÄLLINEN kunta -malliin eteneminen (viisi eri työvaihetta)

1. Malliin hakeminen

Ensimmäisessä vaiheessa kunta hakee malliin UNICEFin ohjeistuksen mukaisesti. Kun kunta on hyväksytty malliin mukaan, kunta ja UNICEF allekirjoittavat sitoumuksen yhteistyöstä.

Vuoden 2022 haku Lapsiystävällinen kunta -malliin on päättynyt 31.10. Vuoden 2023 osalta lisätietoa hausta julkaistaan myöhemmin.

 

2. Lapsen oikeuksiin tutustuminen

Toisessa vaiheessa kunta tutustuu lapsen oikeuksiin. Kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä käy läpi UNICEFin tarjoaman alkukoulutuksen ja tutustuu teemapaketteihin, jotka käsittelevät lapsen oikeuksia kunnan näkökulmasta.

Kehittämistyö alkaa UNICEFin vetämällä noin kolmetuntisella alkukoulutuksella kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmälle. Kouluutuksen jälkeen koordinaatioryhmä tutustuu vielä lapsen oikeuksien teemapaketteihin.

3. Nykytilan kartoitus

Kolmannessa vaiheessa kunta tekee kartoituksen lapsiystävällisyytensä nykytilasta. Kartoitus pohjautuu lasten kokemustietoon, mallin lapsenoikeusindikaattoreihin ja kunnassa jo olemassa olevaan tietoon lasten hyvinvoinnista.

Nykytilakartoitus koostuu kolmesta osa-alueesta:

1) lasten näkemykset?

2) prosessi-indikaattorit??

3) tulosindikaattorit

Nykytilan?kartoituksella arvioidaan kunnan lapsiystävällisyyden?ja lapsen oikeuksien toteutumisen?tilaa. Tavoitteena on?kartoittaa?kunnassa?jo?hyvin olevia asioita?sekä?paikantaa?kehittämiskohteita.?Kartoitus auttaa kuntaa?tunnistamaan?erityisesti katvealueita lapsen oikeuksien toteutumisessa.?Kartoituksen tulosten pohjalta?kunta?asettaa?Lapsiystävällinen kunta kehittämistyönsä?tavoitteet?ja?valitsee?konkreettiset?toimenpiteet toimintasuunnitelmaansa?.

 

4. Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Neljännessä vaiheessa kunta määrittää Lapsiystävällinen kunta -työnsä tavoitteet ja toimenpiteet eli laatii toimintasuunnitelman nykytilan kartoituksen tulosten pohjalta. UNICEFin hyväksyttyä toimintasuunnitelman kunta alkaa toteuttaa sitä.

Toimintasuunnitelma sisältää Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet. Toimintasuunnitelma tehdään aina seuraavan Lapsiystävällinen kunta -syklin mittaiseksi eli aluksi noin kahdeksi ja myöhemmin neljäksi vuodeksi. 

Onnistumisen kannalta on keskeistä, että tavoitteet ja toimenpiteet mielletään koko kunnan yhteiseksi asiaksi. Kehitystyön ei tule olla vain yhden toimialan tai yhden ihmisen varassa. 

 

5. Seuranta, arviointi ja tunnustus

Viidenteen vaiheeseen kuuluvat Lapsiystävällinen kunta -työn seuranta, arviointi ja Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myöntäminen. Seurantatapaamisissa kunta ja UNICEF tarkastelevat yhdessä kehittämistyön etenemistä. Arviointitapaamisessa käydään läpi työn tulokset. Kun Lapsiystävällinen kunta -työn aloituksesta on kulunut kaksi tai neljä vuotta, UNICEF voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, mikäli työ on edennyt mallin kriteerien mukaan. Tunnustuksen jälkeen kunta jatkaa lapsiystävällisyyden kehittämistä mallin mukaisesti yhdessä UNICEFin kanssa.

 

Lapsiystävällinen kunta -työ on aikaa vievää ja resursseja vaativaa pitkäkestoista toimintaa, joka alkaa hakemuksen tekemisellä. Kun Unicef hyväksyy kunnan mukaan toimintamalliin, Unicef sopii kunnan kanssa kehittämistyön käynnistämisestä. Tähän sisältyy muun muassa Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorin ja -koordinaatioryhmän koulutus sekä kunnan nykytilan kartoitus, jonka pohjalta valitaan toiminnan kehittämisen kohteet ja toimintatavat.

 

Toimintasuunnitelman laatimisen jälkeen toiminnan etenemistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä kunnan että Unicefin toimesta. Kunnan tulee raportoida tuloksista ja työn etenemisestä Unicefille. Kahden tai neljän vuoden kehittämistyön jälkeen kunta voi saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen.

 

Unicefin Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli on oivallinen välinen, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa. Iso osa suomalaisten

lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Nämä

päätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kunnassa asuvien lasten

ja nuorten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat. Toimintamalli on laaja ja

vaativa kokonaisuus, jonka onnistunut toteuttaminen vaatii resursointia.

Kokemukset ovat osoittaneet, että toimintamallin organisointi ja

toteuttaminen muiden töiden ohella ei ole ollut onnistunut ratkaisu, ja

suunnitelmien toteutus on hiipunut alkuinnostuksen jälkeen.

 

Toiminta tarvitsee ylimääräistä työpanosta. Lisäksi toimintamallista tulee mahdollisesti muitakin kuluja. Toimintamalliin ja siihen liittyvän hakemisen valmisteluun ei ole varattu määrärahoja vuodelle 2023.

 

Lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin hakeminen ja mallin vieminen koko kunnan organisaatioon ja päätöksentekoon on strateginen linjaus, jota opetus- ja kasvatuslautakunta ei voi päättää. Se koskee laajasti koko kuntaa, joten päätäntävalta on kunnanvaltuustolla.

 

 

 

Esittelijä sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Juha Valta

 

Päätösesitys Opetus- ja kasvatuslautakunta toteaa vastauksenaan valtuustoaloitteesen, että Unicefin Lapsiystävällinen kunta - toimintamallin toteuttaminen nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista. Koska toimintamalli koskettaa koko kuntaa, opetus- ja kasvatuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunta tekee strategisen linjauksen, lähteekö kunta toteuttamaan Lapsiystävällisen kunnan -toimintamallia vai ei.

 

Päätös Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen yksimielisesti.

 

 

Khall 20.02.2023 § 72 

 

 

 

 

Esittelijä kunnanjohtaja Jussi Rämet

 

Päätösesitys Koska toimintamalli koskettaa koko kuntaa, esittää kunnanhallitus  kunnanvaltuustolle, että kunta tekee strategisen linjauksen, että kunta  ei toteuta Lapsiystävällisen kunnan -toimintamallia.

Perusteluna on opetus- ja kasvatuslautakunnan vastaus valtuustoaloitteesen, että Unicefin Lapsiystävällinen kunta - toimintamallin toteuttaminen nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista.

Em. perusteella kunnanhallitus esittää, että valtuusto toteaa aloitteen tulleen loppuunkäsitellyksi.

 

Käsittely Sivistys- ja hyvinvointijohtaja selosti asiaa kunnanhallitukselle.

 

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen.

 

 _______________

 

Valt 27.02.2023 § 13 

 

 

 

 

Päätösesitys Koska toimintamalli koskettaa koko kuntaa, esittää kunnanhallitus  kunnanvaltuustolle, että kunta tekee strategisen linjauksen, että kunta  ei toteuta Lapsiystävällisen kunnan -toimintamallia.

Perusteluna on opetus- ja kasvatuslautakunnan vastaus valtuustoaloitteesen, että Unicefin Lapsiystävällinen kunta - toimintamallin toteuttaminen nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista.

Em. perusteella kunnanhallitus esittää, että valtuusto toteaa aloitteen tulleen loppuunkäsitellyksi.

 

Käsittely Asian käsittelyn alkaessa teki Tapani Ervasti esityksen valtuustoaloitteeseen annettavasta vastauksesta:

 

 Koska toimintamalli koskettaa koko kuntaa, esitän, että kunta tekee strategisen linjauksen, että kunta aloittaa hakuprosessin Lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin, kun yhdyspinta-asiantuntija palkataan Muhoksen kuntaan.

 

 Hakuprosessi aloitetaan vuoden 2024 ensimmäisessä mahdollisessa hakuajankohdassa. Tarvittavat määrärahat varataan ensivuoden talousarvioon ja otetaan huomioon syksyllä 2023 talousarvion laadinnassa.

 

 Vastauksen perusteella valtuusto toteaa aloitteen tulleen loppuunkäsittelyksi.

 

 Ervastin esitystä kannattivat Jussi Tuusa, Jaakko Räisänen ja Juha Piirala.

 

 Reijo Kamula esitti, että asia jätetään pöydälle.

 

 Tämän jälkeen puheenjohtaja kysyi, onko valtuusto yksimielinen Kamulan esityksestä asian pöydälle jättämisestä.

 

 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Kamulan pöydällejättöesityksen.

 

Päätös Valtuusto päätti jättää asian pöydälle.

 

 _______________

 

Valt 27.03.2023 § 19  

101/00.01.01.01/2023  

 

 

Valtuusto jatkaa pöydälle jätetyn asian käsittelyä.

Käsittely  Keskustelun alkaessa Reijo Kamula ilmoitti kannattavansa kunnanhallituksen esitystä.   

 

Sirkka Tihinen esitti, että asia palautetaan uudellen valmisteluun.

 

Heidi Pöykilö kannatti kunnanhallituksen esitystä. 

 

Jussi Tuusa kannatti Tihisen esitystä.

 

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu palautusesitys, on seuraavat puheenvuorot kohdistettava asian palautukseen. 

 

Jaakko Räisänen, Leena Tuomaala ja Pertti Kukkonen kannattivat palautusesitystä.

 

Keskustelun palautusesityksestä päätyttyä puheenjohtaja kysyi, hyväksyykö valtuusto yksimielisesti asian palautuksen.

 

Valtuusto ei ollut yksimielinen, jonka jälkeen puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi puheenjohtaja esittin nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin.

 

Äänestysesitykseksi puheenjohtaja esitti seuraavaa:

Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palautusta, äänestävät EI.

 

Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä ja 17 EI-ääntä.

Puheenjohtaja totesi palautasesityksen voittaneen äänestyksen.

 

 

Päätös Äänestyksen tuloksena valtuusto palautti asian uudelleen valmisteluun.

 

_______________